astelin Kööpenhaminassa lentokoneeseen, joka oli lähdössä Lontooseeen. En vielä tiennyt mitä juuri niinä hetkinä oli tapahtunut. Siitä eivät vielä perheeni ja ystäväni olleet ehtineet kuulla, sillä kännykkääni ei vielä ollut tullut viestejä tai puheluita, kun suljin lennon vuoksi kännykkäni. Kaikki oli normaalia.

Kun lento tuli Lontooseen meille ilmoitettiin, että metro ei kulje, eikä bussit. Mitä itse asiassa oli tapahtunut ei kauhean selkeästi tullut ilmi henkilökunnalta. Sitten avasin kännykän ja tekstiviestejä alkoi satelemaan. Oletko kunnossa? Lontoossa pommi-isku. Kolme pommia räjähtänyt. Kuusi pommia räjähtänyt. Kaikki oli epäselvää ja pelästyin. Lähetin ystävälleni, jonka luokse olin menossa vierailulle viestin. Ethän ollut metrossa?
Tosiasiassa Lontoossa oli kolme pommia räjähtänyt metrossa ja yksi bussissa. 52 ihmistä kuoli.

Minä olin siis turvallisesti koneessa pommi-iskujen aikana, mutta mikä minua hätkähdytti ja muitakin tuttaviani varmasti, oli se, että olisin voinut tulla päivää aikaisemmin Lontooseen. Jos olisin ollut päivää aikaisemmin Lontoossa, niin olisin varmasti ollut juuri iskujen aikaan metrossa. Luultavimmin juuri metrossa, joka kulki Kings Crossin aseman kautta. Kyseinen asema oli suljettu koko reissuni ajan. Olisin lähtenyt aamulla noin varttia vaille ysi ystäväni luota, mennyt metrolla keskustan suuntaan. PAM.

Lentokoneesta päästyäni minua kohtasi kaaos. Ihmiset olivat kiihdyksissään, minä olin kiihtynyt. Löysin ystävällisen intialaissyntyisen miehen, jonka kanssa jaoimme taksin, sillä olimme molemmat menossa Itäiselle puolelle kaupunkia.

Minulle jäi hyvä kuva Lontoolaisista ja Lontoosta. Kaikesta huolimatta. He eivät ole ansainneet terroria, jota heihin on kohdistettu jo vuosikausia ennen vuosi sitten tapahtunutta. En ymmärrä tuota pelon terroria, jota nykyään harrastetaan. Tuota silmitöntä väkivaltaa, jota kohdistetaan sivullisiin. Miten helppoa onkaan syyttää ja syyllistää, miten vaikeaa on antaa anteeksi ja jatkaa elämää. Miten helppoa on tuhota ja kostaa, miten vaikeaa on rakentaa jotain uutta katkeruuden pohjalta. Parempaa elämää ei tule jos hautoo vihan hedelmiä.